Miten tunnustaa hyvin? Perusasia on omantunnon tutkiminen. Istukaamme hiljaisuudessa, mietiskellen ja miettien ja pohtikaamme, millä olemme äskettäin loukanneet Jumalaa. Tehkäämme eräänlainen luettelo synneistä, jotka haluamme tunnustaa Herran edessä. Jumala. Luetteloa laadittaessa on hyvä välttää yleistyksiä. Esittäkäämme konkreettiset virheet; älkäämme salailko niitä, sillä vilpitön tunnustus on synti.
Katumuksen sakramentti on syyllisyyden tunnustamista Jumalan edessä. Älkäämme hävetkö papin läsnäoloa, jonka tehtävänä on auttaa meitä. Muistakaamme, että papit ovat velvollisia salaisuus tunnustukset.
Omantunnon tutkimisen jälkeen oli itse ripittäytymisen aika. Katumuksen kaava löytyy jokaisesta ehtoollisvihkosta. Useimmat meistä tuntevat sen todennäköisesti hyvin. Aloitamme kertomalla papille, milloin olemme viimeksi saaneet katumuksen sakramentin. Ripittäytymisen päätarkoitus on syntien tunnustaminen, jota seuraa vakaa päätös parantaa itseään. Sen jälkeen pappi opastaa meitä; hän yrittää ohjata meitä oikealle tielle ja antaa meille neuvoja. Samalla hän pyytää meitä tekemään katumuksen, joka on hyvitys Jumalalle. Tätä seuraa suru synneistä ("Jumala olkoon armollinen syntiselle sielulleni..."). Seuraava askel on synninpäästö. Erityistapauksissa, joissa on kyse vakavasta synnistä, pappi voi kieltäytyä antamasta synninpäästöä. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Kun poistut rippituolin luota, sinun on heti ryhdyttävä tekemään parannusta. Muista, että hyvän tunnustuksen edellytyksenä on vilpitön katumus synneistä ja yritys välttää niitä tulevaisuudessa.