"Alkoholi on ihmisiä varten", sanoi vanhempi sukupolvi. Silti yhä useammat ihmiset lankeavat alkoholin väärinkäytön ansaan. Mielenkiintoista on, että näiden ei tarvitse olla niin sanotuista vaikeista piireistä tai patologioista tulevia ihmisiä. Hyvin usein ihmiset, jotka ovat ammatillisesti aktiivisia, hyvin palkattuja ja joilla on perhe, tulevat alkoholisteiksi. Onneksi yhteiskunnallinen tietoisuus tästä asiasta on lisääntynyt, ja monet ihmiset saavat tehokasta hoitoa. Miten katolisen tulisi katsoa alkoholismi: synti vai sairaus? Mikä on katolisen kirkon kanta tähän kysymykseen?
Spis treści
Alkoholismi on synti
Alkoholin nauttiminen sinänsä ei automaattisesti merkitse sitä, että on syntinen. Ainoa edellytys sille, ettei ajauduta pahan tielle, on maltillisuus, jota pidetään yhtenä hyveistä. On hyvä tietää, että jopa Raamatussa alkoholi mainitaan monta kertaa. Veden muuttuminen viiniksi Kaanassa on kaikkien tiedossa, ja yhdessä psalmista voimme lukea "ihmisen sydämen piristämisestä".
Alkoholismista - synnistä vai sairaudesta - on syytä miettiä, miten päihdyttää itsensä päihdyttävillä juomilla. Jos tämä on säännöllistä toimintaa, joka on jatkuvan pohdinnan kohteena ja aiheuttaa tiettyjä toimintahäiriöitä elämässä, on syytä todelliseen huoleen. Käytännössä jopa yksi säännöllisesti juotu juoma töiden jälkeen voi olla tällainen huolenaihe. Kun tarve hakea lohtua alkoholista on jokapäiväistä, se on epäilemättä tie kohti välitöntä tuhoa.
Alkoholismi on sairaus
Alkoholistina oleminen on myös joukko erilaisia psyykkisiä tiloja, jotka lääketieteellisestä näkökulmasta määritellään aina selkeästi sairaudeksi. Tämä tarkoittaa, että sen pohjalta voi kehittyä muita häiriöitä, joita on vaikea hoitaa ja jotka joskus jopa aiheuttavat peruuttamattomia muutoksia elimistössä, kuten maksassa tai aivoissa. Tätä linjaa seuraten tutkijat ovat selkeästi määritelleet alkoholismin kuolemaan johtavaksi sairaudeksi.
Onko tarpeen tunnustaa alkoholismi?
Aiemmin mainitut terveysongelmat ovat myös räikeitä rikkomuksia viidettä käskyä vastaan. Pyhän Tuomaksen ääntä seuraten meidän pitäisi myös pohtia kysymystä siitä, mitä emme koskaan tee raittiina ja mitä meille tulee hyvin helposti alkoholin jälkeen.
Kaikki alkoholin yliannostukset on tunnustettava. Ja vaikka kertaluonteinen on edelleen ei silti ole alkoholismia, vaan itse kohtuuden puute on synti. Puhumattakaan sellaisista teoista kuin rattiin nouseminen humalan jälkeen.
Vastatakseni otsikon kysymykseen - onko alkoholismi synti vai sairaus - on selvää, että se on molempia. Papit eivät omalta, hengelliseltä kannaltaan ole tästä epävarmoja, eivätkä myöskään lääkärit, kun he analysoivat tieteellisiä kysymyksiä. Katolisen ei kuitenkaan ole käsketty pysyä pidättyväisenä, vaikka hän voi tehdä niin, jos hän niin haluaa. Alkoholia on kuitenkin käytettävä kohtuudella ja huolehdittava ennen kaikkea siitä, että hyvä mieli ja rentoutuminen eivät johda voimakkaaseen päihtymykseen ja hallinnan menettämiseen. Tämä katsotaan synniksi, ja se on tunnustettava välittömästi ja sitä on katuttava.