Viides yhdestätoista lapset Insinööri ja matemaatikko Raffaele ja nafolilaisen ja espanjalaisen aateliston jälkeläinen Silvia Valle kokivat vaikean lapsuuden terveysongelmien ja perheen taloudellisten rajoitusten vuoksi.
Vuonna 1896, kun hänen vanhempansa erosivat, isä Dolindo (jonka nimi viittaa "kipuun") vihittiin veljensä Elion kanssa apostoliseen lähetyspappiskouluun, ja kolme vuotta myöhemmin hänet otettiin noviisiksi.
Hän vannoi uskonnollisen lupauksen 1. kesäkuuta 1901 ja pyysi kaksi vuotta myöhemmin tuloksetta päästä lähetystyöntekijäksi Kiinaan.
Pappisvihkimyksensä jälkeen 24. kesäkuuta 1905, lähes 23-vuotiaana, hänet nimitettiin apostolisen koulun seminaarilaisten professoriksi ja gregoriaanisen laulun opettajaksi. Hän muutti hetkeksi Tarantoon ja sitten Molfettan seminaariin, jossa hän opetti ja työskenteli seminaarin uudistamiseksi.
Lokakuun 29. päivänä 1907 hänet kutsuttiin takaisin Napoliin ja määrättiin lopettamaan asian käsittely. Häntä syytettiin "muodollisesta ja dogmaattisesta harhaoppisuudesta", ja hän matkusti Roomaan alistuakseen Pyhän toimiston tuomiolle: neljän kuukauden tutkinnan jälkeen, jonka aikana Ruotolo ei perääntynyt, hänet erotettiin virasta ja hänet pakotettiin psykiatrisiin tutkimuksiin. Nämä osoittivat, että hän oli tervejärkinen.
Seurakunnan esimiehet kutsuivat hänet 13. huhtikuuta 1908 Napoliin ja suorittivat hänelle manauksen.
Hän muutti Rossanoon Calabriassa; 8. elokuuta 1910 hänen hyllytyksensä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö oli myönteinen, ja kahden ja puolen vuoden hyllytyksen jälkeen hänet kuntoutettiin. Toisen kerran, joulukuussa 1911, hänet kutsuttiin Roomaan ja lähetettiin takaisin Napoliin vuonna 1912. Hänet tuomittiin kanonisessa oikeudenkäynnissä vuonna 1921, ja hänet erotettiin jälleen. Hänet kuntoutettiin lopulta 17. heinäkuuta 1937, 55-vuotiaana.
Hänen elämänsä hiippakuntapappina jatkui Napolissa San Giuseppe dei Nudin kirkossa, jonka kirkkoherrana hänen veljensä Elio toimi. Täällä isä Dolindo oli Jumalan työn ja Opera Apostolato Stampan perustaja.
Ruotolo jätti jälkeensä 33-nimisen kommentaarin pyhistä kirjoituksista, monia teologisia, askeettisia ja mystisiä teoksia, kokonaisia niteitä kirjeitä, omaelämäkerrallisia kirjoituksia ja kristillistä opetusta.
Pyhien kirjoitusten kommentaarissa omaksuttiin perinteinen eksegeettinen menetelmä, jolla pyrittiin korjaamaan tieteen ja uskon välinen repeämä eksegetiikassa. Tätä menetelmää vastaan taisteli myöhemmin paavillinen raamatunopetusinstituutti ja paavillinen raamatunkomissio, joita johtivat Augustin Bea ja Eugene Tisserant.
Pyhä toimisto tuomitsi hänen työnsä.W
Isä Dolindo Ruotolon kirjoittamien teosten joukossa on myös Act of Abandonment: lyhyt kirjoitus, joka Jean-Pierre de Caussaden ehdottaman mystisen linjan tavoin koskee uskovien varmaa ja täydellistä antautumista Jumalan käsiin. Kristus.
Kuten tekstissä mainitaan: "Itsensä hylkääminen tarkoittaa sielun silmien hiljaista sulkemista, ajatusten kääntämistä pois kärsimyksestä ja itsensä luovuttamista takaisin Minulle, niin että Minä itse voin työskennellä, sanoen: "Ajattele asiaa". (...). (...) Sulkekaa silmänne ja antakaa armoni virran viedä itsenne mukanaan, sulkekaa silmänne älkääkä ajatelko nykyhetkeä, kääntäkää ajatuksenne pois tulevaisuudesta, ikään kuin ne olisivat kiusaus, levätkää Minussa uskoen hyvyyteeni, ja vannon teille rakkauteni kautta, että sanomalla Minulle näillä asetelmilla: "Sinä ajattelet sitä", "Minä ajattelen sitä täysin, minä lohdutan sinua, minä vapautan sinut, minä ohjaan sinua."
Samalla tasolla on toinen isä Dolindon tärkeä työ: luopumisnovena: yksinkertainen ja voimakas rukousväline: "...Sulje silmäsi ja anna armoni virran viedä sinut mukanaan, sulje silmäsi äläkä ajattele nykyhetkeä, käännä ajatuksesi pois tulevaisuudesta kuin kiusauksesta, lepää Minussa uskoen hyvyyteeni..."."
Vuonna 1960 aivohalvaus vammautti hänen kehonsa vasemman puolen. Hän kuoli 19. marraskuuta 1970.
Hänen ruumiinsa on haudattu San Giuseppe dei Vecchin ja Our Lady of Lourdesin kirkkoon Napolissa.
Napolilaisilla on tapana koputtaa kolme kertaa hänen hautansa marmoriin Pyhän Kolminaisuuden nimessä ja rukoilla uskollisesti saadakseen hengellisiä ja aineellisia armoja hänen esirukouksensa kautta, koska sanoi: "Tulkaa ja koputtakaa hautaani ... Minä vastaan teille".
Isä Dolindon kultti
Pietrelcinan pyhimys Pio sanoi hänestä pyhiinvaellusmatkoja hänen luokseen tehneille nafolilaisille uskoville: "Miksi tulla tänne, kun sinulla on Don Dolindo Napolissa?", kysyi hän. Menkää hänen luokseen, hän on pyhimys".
Dolindo Ruotolon nimeen liittyy myös viesti, jota uskovaiset pitivät profeetallisena 2. heinäkuuta 1965 ja joka oli kuvattu Neitsyt Marian kuvan kääntöpuolella ja osoitettu puolalaiselle Vytautas Laskowskille. Tämä piispa Pavel Hnilican oikeaksi todistama asiakirja koskee kommunismin loppua: "Maria sielulle. Maailma on menossa kohti tuhoa, mutta Puola, kuten Sobieskin aikana, on tänään niiden 20 000:n kaltainen, jotka pelastivat Euroopan ja maailman turkkilaiselta tyrannialta, koska se on sydämessäni uskollinen. Nyt Puola vapauttaa maailman kauheimmasta kommunistisesta tyranniasta. Uusi Johannes on nousemassa, joka sankarillisella marssillaan murtaa kahleet, yli kommunistisen tyrannian asettamien rajojen. Muista tämä. Siunaan Puolaa. Siunaan sinua. Siunaa minua. Köyhä Don Dolindo Ruotolo - Via Salvator Rosa, 58, Napoli"
Monet pitävät häntä nafolilaisen hengellisyyden ja katolisen kirkon puolestapuhujana, ja hän lepää San Giuseppe dei Vecchin kirkossa, kun taas San Giuseppe dei Nudin kirkossa on hänen veljensä Elion hauta.
Kanonisointiprosessi on parhaillaan käynnissä.